Hieronta

Hieronnan voidaan perustellusti sanoa olevan yksi ihmiskunnan vanhimmista hoitomenetelmistä. Vanhimmat merkinnät hieronnasta tulevat kiinalaisista kirjoituksista, joiden oletetaan olevan peräisin niinkin kaukaa kuin 2700 eKr. Hieronta tulee esille niin kreikkalaisessa tarustossa kuin egyptiläisissä, persialaisissa ja japanilaisissa lääketiedettä kuvaavissa historiallisissa kirjoituksissakin. Turha unohtaa myöskään että Roomalaiset keisarit ja lääkärit arvostivat hieronnan suotuisia vaikutuksia mitä moninaisimpiin sairauksiin.

Hieronnalla on useita kehoon liittyviä fysiologisia vaikutuksia. Hieronnalla pyritään huoltamaan lihaksia, lievittämään kipua sekä helpottamaan yleistä rentoutumista. 

Monesti yhdeksi hieronnan suurimmista hyödyistä mielletään sen vaikutus lihaskudokseen. Töiden tekeminen ja liikuntaharrastukset saattavat aiheuttaa lihaksissa kiristymistä ja kovettumista. Näiden vaikutusten seurauksesta lihas saattaa jäädä ns. "päälle". Tällöin lihaksen aineenvaihdunta hidastuu ja se joutuu hapettomaan tilaan, josta voi syntyä särkytiloja. Hieronnan yhtenä tarkoituksena on rentouttaa juuri tällaisessa tilassa olevia lihaksia. Hieronnalla on tunnetusti kipua lievittävä vaikutus. 

Hieronnan alkaessa hierottavan alueen ja hierojan käsien väliin syntyy kitkaa, jolla on positiivisia vaikutuksia ihoon. Kitkan seurauksesta ihon lämpötilassa tapahtuu lievää kasvua, jonka seurauksesta ihon kudosten venyvyys paranee ja aineenvaihdunta kiihtyy. Hieronnalla pystytään myös muokkaamaan ihon pinnassa olevan arpikudoksen koostumusta. Hieronnalla on näppinsä pelissä myös verenkierron vilkastuttajana.

Hieronnan seurauksena myös kudosten turvotus vähenee, sillä hieronnan on todettu lisäävän kudosnesteen siirtymistä laskimoverenkiertoon. Hieronta myös saattaa laskea verenpainetta hiussuonien hetkellisen laajentumisen seurauksesta, mutta vaikutukset ovat todennäköisesti hyvin hetkellisiä ja paikallisia.

Hieronta-aikoja pääset varailemaan tästä!